Portaat - vihdoin ja viimein!

 Olen pitkään haaveillut vanhojen portaidemme uudesta pinnasta. Innoittajanani on ollut Ilona Pietiläisen kirjat " Elämää valkoisessa puutalossa" ja " Koti lehvistön varjossa". Kiitos vielä Ilonalle antamasta ohjeistuksesta pinnan ja maalin suhteen!


Mieheni kertoman mukaan portaiden vanha pinta, ruskea huopa oli laitettu taloon 1975. Hyvin se olikin palvellut, mutta  nyt se alkoi tuntua jo kovin tunkkaiselta.

Purimme torstai-iltana huovan pois ja osan kovalevystä, joiden alta paljastui talon alkuperäiset vanhat lautaportaat.
Ne olivat kuitenkin niin huonokuntoiset ja paras ratkaisu oli  pinnottaa portaat uudelleen.

Perjantaina ja tänään lauantaina sahasimme liimapuulevyistä uudet pinnat, höyläsimme reunat ja ruuvasimme ne kiinni. Kitit ruuvien päälle, silikonia rakoihin ja ensimmäinen maalikerros pintaan! Luonnollisesti siis mieheni teki kaiken tämän ja minä siivoilin parhaani mukaan... pikkaisen taisin kyllä hoputtaa - olenhan todella malttamaton persoona! Ihanaa kun on mies, joka osaa tehdä jotakin! Jos kaikki pitäisi teettää ulkopuolisella niin elämä kävisi vaikeeksi.... vanhassa puutalossa kun on aina jotakin remppaa...

Nyt ensimmäinen kerros maalia vedettynä.... huomenna jatketaan!

Ulkoeteinen kevätasussa

Viimeinen pisara joulua...olin ihan unohtanut ulkoeteisen!

Nyt vasta sain aikaiseksi riisua ulkoeteisen joulujutuista.

Ikkunalla olevat pikkuiset kuuset eivät lainkaan karisseet, 

joten ne saavat uuden hetken vielä loistaa ulkona.

Joulun alla olin tehnyt taikataikinasta piparimuotilla pikkuisia tähtiä/ lumihiutaleita,

jotka olin spreijannut valkoisella maalilla ja ripotellut kosteaan maalipintaa kidesokeria antamaan säihkettä.

Ne olivat mielestä oikein ihania.

Laitoin lumihiutaleita  myös ulkorappusille laittamiini kuusiin. Ja kuinkas sitten kävikään... Jouluaattona keli oli leuto ja kaikki lumihiutaleet kostuivat ja alkoivat pehmentyä ja vähitellen ne putosivat lumihiutaleiden lailla maahan, josta pikkulinnut ja hiiret kävivät ne napsimassa....

Nyt onneksi on pakkasta ja pikkuruiset tähdet saavat vielä hetken ilahduttaa meitä kun vilvoittelemme ulkona saunan jälkeen kynttilän valossa.

Tyttäreni oli koristellut  adventinaikaan myös paljon pipareita.

Olin ripustanut nekin ulkoeteisen ikkunaan.

Voi miten ihana tuoksu niistä tulikin joulun aikaan toivottamaan kotiintulijan tervetulleeksi!

Nyt kuiva ilma oli irroittanut jo suurimman osan koristeista, joten nyt oli kyllä aika ottaa nekin pois.

On aika suunnitella eteiselle keväisempää ilmettä!

On aika tarttua toimeen

Olin muutama päivä sitten hiihtolenkillä ja kaaduin satuttaen häntäluuni siinä määrin, ettei mitään ole voinut tehdä. Eli kaikki "sisustusajatukset" ovat syrjäytyneet tämän kivun vuoksi. Katselin kuitenkin vanhoja lehtiä, joista leikkelin mukavan näköisiä juttuja mappiini joskus toteutettavaksi.
Tänään sain vihdoin ja viimein mieheni maalaamaan saunaan menevät kaksi paneeliovea valkoisiksi. jipii! Kesällä olimme maalanneet pukuhuoneen seinän ruskettuneet paneelit valkoisiksi ja urakka oli semmoinen, että olimme suunnitelleet ostavamme uudet ovet. Ne kuitenkin jäivät ostamatta - maalaamalla ne saatiin nyt ihan fressin näköiseksi, tyyliimme sopiviksi. Ainut mitä pystyin itse tekemään oli laitaa spreijaamani Tiimari kranssin oveen, johon kevennykseksi laitoin nyt nämä kotoa löytämäni kerbera kukat .

Kesän aikana olimme maalanneet myös yläkerran portaikon ja eteisen vanhanaikaisen kapean puupaneelin valkoiseksi. Pelotti, ettei maali pysy, mutta otepohjaan maali tarttui hienosti ja peitti hyvin kaikki oksakohdatkin.

Kuvia eteisestä:
Nämä ihanuudet löysin "Mimosa"-kukkakaupasta!














Kirsikanvärinen piironki on kulkenut mukanani lapsuudesta asti. Välillä se oli lainassa tädilläni ja nyt sain sen jälleen " kotiin". Enkelit ovat Arabilta- ostin ne lapsilleni suojelusenkeleiksi.