Elämä jatkuu

Olen ollut viimepäivät hieman "jumissa". Vein nojatuolimme viime viikolla verhoilijalle verhoiltavaksi. Siitäpä alkoi pulma... nyt kun tuvassa on valkoista niin minkä värin valitsisin. On niin paljon kauniita kankaita... sen pitäisi olla pitkä ikäistä.... eri värisillä tyynyillä ilmeen vaihto mahdollisuus...
Kun vihdoin päädyimme vaaleaan niin mieleeni juolahtaa ajatus - ehkä sittenkin pitäisi ostaa uudet tuolit ja yrittään itse verhoilla entiset esim. Ikean halvoilla kankailla. Verhoilukankaat maksavat 50 - 80 € / metri + työ 25€/tunti eli n. 10 tuntia / tuoli; eli 2 tuolia tulevat maksamaan n. 800 euroa. Apua! Emme ole maksaneet näistä tuoleista edes sitä hintaa. Jos olisi kyse jostakin perintötuoleista niin mikä ettei, mutta näillä ei ole käytännössä meille muuta arvoa kuin se, ettei niitä viitsisi laittaa roskikseenkaan. Taas on pienessä päässä paljon ajatuksia...


Viikonloppuna saimme keittiön maalattua - saman näköistä kuin ennenkin, mutta puhtaampaa ja siinä mielessä ihanaa. Sain maalattua myös talomme esi-isille uudet kehykset... nyt valokuva kehyksineen pääsi tuvan seinälle, vaikka nuorison mielestä kuva kuuluu makuukammariin. Yritin vääntää rautalangasta taulun yläpuolelle myös esi-isiemme nimet, mutta huomaan olleeni liian hätäinen, jotta työn tulos olisi ollut kaunis. Kopioin hieman Pikku Pihlajan mallia " hengarista" ; sorry. Rautalangan vääntäminen vaatii kyllä harjoittelemista.





Sain myös antiikipetsatun astiakaapin maalattua valmiiksi ja pestyä kaikki ikävän pölyiseksi päässeet astiat! Tämä kahvi- ja teeastiasto on peräisin Viipurin torilta ja tämä ruokailu astiasto- (Arbiaa- en tiedä nimeä) on peräisin rakkaalta Tyyne-mummoltani.Kun on oikein juhlaa se pääsee pöytään - kultaukset vaativat käsinpesua, joten astiastoa tulee hieman säästeltyä.












Parasta viikonlopussa oli enkelin teko Tildan tapaan. Se työ vei ihan mennessään. Nyt tarttis ostaa vielä vähän tukkatarpeita ja maaleja....