


Kasvun ihmettä voi vain ihastella: pienestä mitättömästä siemenestä kasvaa muutamassa päivässä pikkuruinen taimi. Kun taimet koulitaan niistä kehittyy taas vahvempi taimi, saavat ihan oman ruukkunsa ja tilaa kasvaa...
Minä vähän villiinnyin. Laitoin viime vuonna kokeeksi muutamia samettiruusuja ja ne onnistuivat hyvin; nyt laitoin pari pussillista kasvamaan ja olen nyt hukkumaisillani niihin.
Itseasiassa en edes rakasta samattiruusuja,mutta ne viihtyvät aurinkoisessa pihassani lähes ilman kastelua ja niiden tuoksusta tulee mieleeni lapsuus, jolloin olin tätini puutarhalla ensin leikkimässä ja sitten myöhemmin töissäkin.
Samettiruusujen lisäksi kasvatan siemenestä tänä vuonna vain tomaatteja. Loput ostan kaupasta valmiina taimina.
Olin viikonlopun taas koulunpenkillä itsekkin kasvamassa. Pitäisi osata nyt kirjoittaa portfolioon työni käyttöteoriaa eli mihin uskomuksiin, tietoihin, kokemuksiin omat toimintatapani työssä perustuvat.Ihan mielenkiintoista on pysähtyä miettimään, miksi juuri minä esim. pidän ihmisen kohtaamisen onnistunutta vuorovaikutusta erittäin merkityksellisenä ja tärkeänä koko hoitosuhteen luomisessa...Varmaan omani perustuu pitkälti lapsuuteen, oman perheeni arvoihin, pyhäkouluun, kiltiksi tytöksi kasvamiseen ja niihin kokemuksiin joissa on tullut itse kohdelluksi huonosti...Mitkä ovat sinun arvosi ihmisten kohtaamisessa?
10 kommenttia:
Sinullahan on paljon samettiruusujen taimia, kovasti kurkottavat kohti auringonvaloa. Kasvun ihmettä on kiva seurata. :)
Vau mikä taimitarha,niitä on mukava katsella kun ne kasvavat,olisipa itselläkin tilaa niin voisi niitä kasvattaa,mutta eipä ole.
Mukavaa maanantai-iltaa...
Hyvällä alulla sulla taimet ja paljon kasvamassa.
Kohta on kukkaloistoa.
oi, mie taas rakastan samettikukkia!! ne on kestäviä ja helppohoitoisia eivätkä "leviä" liikaa....viihtyvät myös meillä kotona aurinkoisella mäellä.....tuskin maltan odottaa kesäkukka-aikaa!!!
oletpa sie reipas kun kasvatat taimia ite; miulla ei ole mitään.....niinkuin ei suutarinlapsillakaan kenkiä...:)
Minä harmittelen aina sitä, etten ole laittanut mitään kasvamaan, kun näen muissa blogeissa kasvun ihmettä. Ostan taimet ja kalliiksi tulee.
Ihmisen kohtaamisessa yritän itselleni aina muistuttaa sitä, että kohtelen häntä niin kuin haluaisin hänen kohtelevan minua.
Tiistaiterkuin Lennu!
Täällä lukusilla ..
Onpas sinulla mahtavan paljon samettiruusun taimia!!! Kun olisi kuistilla enemmän tilaa, niin säilyttäisin siinä pelargoniat vuodesta toiseen....
Ihmisten kohtaamisessa ajattelen samon kuin Lennukin sanoi, tee toisille niin kuin haluat itsellesi tekevän. Tätä yritän.
Mukavaa viikon jatkoa!:)
Voi mikä taimien paljous :) Mukavaa viikonloppua!
Hihii minullakin karkasi mopo taimikasvatuksessa=))) Yksi huone pursuaa taimia pian saa ne pihaan..=) Olisipa kasvihuone*haave* Ihmisten kohtaamisessa, kohtele heitä kaikkia kun itseäsi tahdot kohdeltavan...ja toinen asia mitä koitan noudattaa elämässä on että en halua puhua pahaa enkä osallistu sellaisiin keskusteluihin.Minusta se on yksi hyvä periaate elämässä.
Uudet alut ovat ihanuuksia. =)
Lähetä kommentti