Abbedissan rukous
Herra; Sinä tiedät paremmin kuin minä itse,
että minulle
karttuu ikää ja että jonakin päivänä olen vanha.
Varjele minua puheliaisuudelta ja varsinkin siltä kohtalokkaalta luulolta,
että minun täytyy
sanoa mielipiteeni joka asiasta ja tilanteesta.
Päästä minut taipumuksestani pyrkiä järjestämään kaikkien ihmisten asiat.
Päästä minut taipumuksestani pyrkiä järjestämään kaikkien ihmisten asiat.
Vapauta ajatukseni takertumasta loputtomiin yksityiskohtiin;
anna minulle siivet päästäkseni nopeasti asiaan.
Opeta minulle armeliaisuutta, että kuuntelisin muiden valituksia ja auta minua
kestämään ne kärsivällisesti.
Mutta sinetöi huuleni, etten puhuisi omista vaivoistani,
vaikka ne lisääntyvät ja niistä kertominen on vuosi vuodelta yhä hauskempaa.
Auta minua oppimaan se suurenmoinen läksy, että minäkin saatan joskus erehtyä.
Anna minun pysyä kohtalaisen hyvänä. Pyhimys en halua olla, sillä sellaisen kanssa on joskus ylen vaikea elää, mutta hapan, vanha nainen on paholaisen ikävimpiä luomuksia.
Tee minusta ajattelevainen, vaan ei synkkä, avulias, mutta ei komenteleva.
Niin suunnatonta viisautta kuin minun on sääli olla
käyttämättä viimeistä rahtua myöten, mutta sinä tiedät Herra, että kuitenkin
tahtoisin pitää muutaman ystävän elämäni iltaan asti.
Aamen!
Aamen!

1 kommentti:
Ihana kuva!!
Tuo teksti, siinä oli kyllä paljon ajattelemisen aihetta, se oli kaunista!♥
Ihanaa viikonloppua sinulle!:)
Toivottavasti tuo bloggerin sanavarmistus päästää minut läpi...
Lähetä kommentti