Rakastan lumihiutale-kukkaa; se vain on niin herkkä ja soma.
Hevosenkenkä on löytö pellolta- juuri sinä päivänä, kun tyttäremme sai ilmoituksen, että pääsee opiskelemaan.
Täytyypä sanoa, että kyllä onni potkaisi!
Tämä kuva toistuu ja toistuu ja tulee edelleen toistumaan blogissani ; tämä on vain niin parasta kun omenapuu ja pilvikirsikka kukkivat!
Kuvan mökki on kesäkeittiömme; paikka joka otetaan käyttöön keväällä, kun siltä tuntuu...pääsiäisenä tai vappuna...
Siellä vietetään paljon "oleilu aikaa" - tuumataan, ei ajatella mitään, katsellaan ympäröiviä peltoja silmät ymmyrikäisenänä kaiksesta kauneudesta. Nautitaan viinistä ja ruuasta ja ollaan onnellisia ihan vaan sitä että saadaan olla juuri täällä.
Ja sitten ihana rentukka... miten soma ja itkettävä, koska kestää vain
hetken eikä lainkaan maljakossa; mikä pettymys se olikaan pienenä
lapsena.
Tämä maitokoppi on muisto oman tieni varrelta.Nykyään tiellä on heinäkuussa " taidetie" ilahduttamassa kulkijaa.Joka vuosihan se on ajettava läpi.Hienoja maisemia ja teoksia. Kiva, kun kyläläiset ovat olleet ahkeria.
Pelargoniat; ah niin ihanat. Viikonloppuna aion kantaa kaikki talvisäilössä olleet pelargoniat kellarista sisälle. Nyt ne ovat nyt homeessa ja odottavat leikkaamista. Jatkossa selviää onko niistä mihinkään.
Kävin tänään tutkailemassa kesäkukkien siemeniä. Ennenvanhaan minä kuivasin paljon kukkia ja siemenkotia, mutta sekin on jäänyt...Paljon oli kaikkea kaunista, mutta ... Alkuvuosien kokeilujen jälkeen, olen todennut että minulle riittävät kehäkukka ja tuoksuherne...mutta niitä pitää olla paljon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti