OMENANKUKAN TARINA

Rakkaudesta kaikkeen kauniiseen... Seikkailusta toiseen...

4.6.2009

Pihalla !

Hei pitkästä aikaa. Olen kirjaimellisesti ollut "pihalla". Yleensä tähän aikaan vuodesta olen uurastanut pihallani mielelläni kukkapenkkieni kimpussa. Nyt en ole saanut mitään aikaiseksi. Onneksi olin syksyllä siivonnut kukkapenkkini siistiksi, joten tänä keväänä minulla ei ole ollut kiire sinne. Hyvä niin , sillä minuun on iskenyt alakulon vire. Vaikka odottamani omenapuut kukkivat, pääskyset lentävät ja linnut sirkuttavat eloisasti, en oikein saa kiinni elämisen mausta...

Vietimme keskimmäisen lapsemme 18- vuotiaan pojan valmistujaisia ammattikoulusta, joten se vaati hieman juhlajärjestelyjä.. Vietimme juhlaa pienellä porukalla kesäkeittiössämme.On kuitenkin ihanaa, kun ystävämme tekivät vierailullaan juhlasta juhlan! Tyttäremme lopetti nyt myös yläasteen, joten meillä oli monta syytä juhlaan.
Koen kai luopumisen tuskaa. Nuorimmaisemme lähtee lukioon syksyllä ja joutuu muuttamaan matkajärjestelyjen vuoksi pois kotoa ja pieni poikani on valmistunut ammattiin... vanhin tyttäremmehän on ollutkin poissa kotoa jo 8 vuotta...jäämme siis kahdestaan mieheni kanssa !

Viikonloppuun sattui myös ylioppilasjuhlia. Ihanaa oli huomata kuinka luottavaisin mielin nuoret katsovat tulevaisuuteen. Juhlapuvut tekivät tytöt niin naiselliseksi ja poikien puvut pojista aikuisemman näköisiä!
Kaikki tämä juhliminen, vaikka se niin mukavaa olikin, oli loppujen lopuksi aika uuvuttavaa joten tuntuu ettei tässä viikko riitä palautumiseen. Veimme poikamme vielä sunnuntaina pääkaupunkiin kesätöihin ...olin luottavaisella mielein, mutta nyt hieman huolestuttaa, koska tuntuu, että hän joutuu työskentelemään äärirajoillaan... Eipä sitä oikein voi äitinä muuta kuin kannustaa, vaikka mieli tekisi sanoa, että tule ihmeessä sieltä pois tänne "äidin hoiviin"....Jotenkin nuoret ovat vielä niin osaamattomia pitämään puoliaan työsuhdeasioissa, palkoista ja työajoista...Toivottavasti nyt ainakin oppii, vaikka kantapään kautta oppiminen rankkaa onkin. Nykyajan lapset ovat pääseet toisaalta liian helpolla, joten työssä käymiseen vaaditaan ihan uutta asennetta. Ennenvanhaan työhön menohan oli itsestään selvyys....

Tässä kuvia pihamaaltani - tänä vuonna kaikki kukkivat uskomattoman upeasti !


















































9 kommenttia:

Vuokko kirjoitti...

Uskomattoman kaunis kukkapenkki sinulla. :)

Mimosa kirjoitti...

upeita kuvia siulla ihanasta pihasta!! miulla kanssa jäänyt pihatyöt hunningolle, olen ollu naimisissa työn kanssa. kasvimaakin tekemättä....

ehkäpä tuota alakuloista oloa helpottaisi oleskelu puutarhassa kukkien keskellä, kerrankin tekemättä mitään, näkemättä rikkaruohoja, haistellen tuoksuja, kuunnellen kun käki kukkuu (ja itikka inisee), sade ropisee..... näin ite yritän tehdä kun ehdin.... puutarhassa sitä onnistuu saamaan mielen tyhjäksi ja rentoutumaan edes pikkuisen....
kuljeskelen iltaisin pihamaalla haaveilemassa, kastelujen ja kesäkukkanyppimisten lomassa, silloin hetkeksi huolet murheet pienenee mielessä....

hyvää kesän alkua siulle toivottelee kukkien kanssa naimisissa oleva :) mimosa

Mari kirjoitti...

Oih, ihania kuvia täällä, pihasi on tosi kaunis! Kävin jo eilen illalla täällä ihaileen ja jäin kuuntelemaan tuota hyvää musaa ;) Nettiyhteys sitten yhtäkkiä katkesi enkä enää saanut jätettyä viestiä... Mutta toivottavasti nyt onnistuu. Mukavaa viikonloppua :)

Anne-Mari kirjoitti...

Oi miten kauniita puutarhakuvia!

Omenankukka kirjoitti...

Kiitos teille kaikkki kommenteistanne. Täytyypä opetella mimosan lailla hiljentymään puutarhan ja luonnon äänille...

Marge kirjoitti...

Hei!

Aivan uskomaton puutarha sinulla!!
Suosittelen kyllä ihan samaa sinulle kuin Mimosa eli puutarhassa hiljaa käyskentelyä, siellä mile lepää ja rauhoittuu! Itse monesti (kun on lämpimämpää;)) istuskelen iltaisin puutarhakeinussa ja vain olen ja ajattelen, katselen ja nautin ja hengitän ihanaa kesäiltaa syvälle sisälleni... Se tekee hyvää:)

Tsemppiä ja elämän ilon uudelleen löytämistä sinulle! Sillä sinä taidat olla nyt sellaisessa muutoksen kourissa ja se aina tuntuu, aluksi myös voi tuntua pienenä masennuksena...

Halauksin, Marge

Jossu kirjoitti...

Kaunista ja niin kesäistä on kuvissasi.
Viime päivät on olleet niin viileitä että uskoisiko olevan edes kesä.
Kuvat palauttivat uskon että kyllä aurinkoa ja lämmintä vielä tulee ja mielikin virkistyy.

Krisse kirjoitti...

Ihania kuvia..oikein mukava katsella...

Unan blogi kirjoitti...

Hyvää Juhannnusta siulle. =)